Säännöt

Koska "en shoppaile" on liian abstrakti lupaus, ajattelin itselleni (ja muillekin) tarkentaa sitä hieman, ja näin ollen luoda lakkooni tarkat säännöt.

       Ensinnäkin, pohjaksi täytyisi määrittää mitä tähän lakkoon sisällytän. Luonnollisestikin kaikki vaatteiksi luettavat, housut,paidat,topit,mekot,hameet,sortsit,hupparit yms. Pikaisen pohdinnan jälkeen päättelin etten takkejakaan tarvitse, joten nekin lisään listaan.
Kengät, huivit, laukut ja korut jätän listasta pois, pitäähän naisella jotain iloja sentään olla!

       Toiseksi, aion luoda poikkeussäännön. Jos käy niin hassusti, että ulkomuodossani tapahtuu jotain sen verran radikaaleja muutoksia (vaikka kasvan paljon), ettei mikään vaate istu (eli lähinnä mahdu), saatan antaa itselleni erikoisluvan uusia osan vaatteista. Samoin aion tehdä, jos aamulla herätessäni huomaan etten omista vaikka yksiäkään EHJIÄ farkkuja. Tarkoituksenani kun ei kuitenkaan ole päätyä näyttämään rönttöiseltä, vaan oppia ostamaan harkitummin ja käyttämään monipuolisemmin jo omistamiani vaatteita. Myös treenivaatteissa luulen törmääväni tilanteeseen, että joudun (lue: saan) ostaa uusia jumppa/tanssirytkyjä. TOSIN yritän olla hyvin tarkkana siitä, että hommaan urheiluvaatteitakin vain perusteltuun tarpeeseen.

       Kolmanneksi, on olemassa muutama vaate, joita olen etsinyt kaappiini jo kauan. Lupauksestani huolimatta, aion pitää silmäni edelleen auki näiden varalta, ja jos jokin alla luetelluista löytyy vuoden aikana, ostan sen.
 1. Täydellinen baarimekko. Eli siis vaate, jonka voi vetäistä päälle aina uloslähtiessä, sen olematta liian hieno, liian arkinen tai liian mitään muutakaan, ja jossa tuntee olonsa aina hyväksi. Utopiaa, tiedän, siksi tälläinen kaapistani puuttuukin.
 2. Täydellinen bleiseri. Ei liian paksu, ei liian ohut. Perinteinen mutta ei tavallinen. Musta ehdottomasti.
 3. Täydelliset farkut. Omistin tällaiset kerran, ja pidin ne puhki. Inhoan farkkujen ostamista, ja tyydynkin aina "ihan ok" ratkaisuihin. Siksi tällä hetkellä luottofarkkuinani toimivat mustat kangaslegginsit.
 4. Pitkä neuletakki. Ohutta neuletta, sellainen jonka voi heittää minkä vain asun päälle.
 5. Tekoturkistakki. Tyrmäävän magee, ei mauton. ISO haaste.
 6. Villalegginsit. Sama kuin farkkujen kanssa: luottovaate jonka voi sen kummemmin miettimättä laittaa päälle milloin vaan ja minkä kanssa tahansa.
Myös näitä etsiskellessäni aion pitää entiset shoppailusääntöni, eli vain alennustuotteet pääsevät edes harkintaan.

      Saan saada vaatteita lahjaksi, mutten saa niitä pyytää. Saan tuunata vaatteitani, mutten tehdä alusta asti. (Tätä mietin pitkään, mutta kun en halua kasvattaa kaappini sisältöä.)

      Ulkomaanmatkoja ei näillä näkymin ole tiedossa, mutta jos tällainen kuitenkin vuoden sisälle sattuu, niin saatan ehkä mahdollisesti joustaa. Ehkä.  Jätän harkinnan myöhemmälle.

       Pelkään, että vaatteiden ollessa pannassa siirrän osteluhimoni kosmetiikkaan. Näinollen teen myös sivulupauksen, etten osta meikkejä, hiustuotteita tai muitakaan enää varastoon, vaan ainoastaan tarpeeseen.

Näillä säännöillä siis mennään, taisin olla aika tiukkana kun tuntuu ettei mulle jäänyt enää mitään. Tosin, sehän tässä koko jutussa nyt oli se ideakin.