sunnuntai 28. lokakuuta 2012

(Armeijan) vihreissä



Minä sitten kävin ostamassa sen armeijatakin mistä puhuin aiemmin. Täydellisin löytyi loppujen lopuksi KiloShopista, ja vaikka se olikin vähän kallis (n 25e), niin otin mielummin kivemman ja hintavamman kuin halvemman mutta ei-niin-kivan. Valinta oli oikeastaan aika vaikea, koska valikoimaa oli! Armeijan käytettyjä kuteita kun myydään lähes jokaisessa vintagekaupassa. Mutta halusin sellaisen, joka olisi vyötäröltä vähän kireämpi, ja omassani onkin etupuolella kuminauhat vetämässä takkia hieman sisäänpäin. Jos en ihan väärin tulkinnut, niin oma takkini on ollut Italian armeijan käytössä.
Takin ostoa prosessoitiin kokonainen päivä, ja ramppasin eri kauppojen välillä vertailemassa. Ennen lopullista päätöstä sovitin ostamaanikin takkia vissiin 5 kertaa, kolmella eri käynnillä.

Kyltit seinällä kertovat paljonko milläkin värillä
merkityn vaatteen kilohinnaksi jää.
Vain yksi KiloShopin armeijatakkirekeistä.
Sunnuntain röntsäasu.


Valitettavasti en tajunnut ottaa hiuksia tieltä.
Vihreä on kuulemma in, niin tässä sitä nyt takissa ja paitulissa.




For weeks I wondered wether to buy this army jacket or no. But finally, when I made the decission, it was much harder to decide than I tought. There were too many options! I wanted one that would be a little tight on the waist, and in the end, I found the most perfect in the KiloShop. Even though it was a bit expensive (around 25e)I took a rather nicer and bit more expensive than not-so-nice but cheaper.

Paris, my home

Vaikka matkustelu onkin aina ihanaa, niin jo toisena päivänä Nizzassa tuli pieni koti-ikävä.
Mutta ei ikävä Suomeen, vaan Pariisiin! En muista että ikinä aiemmin elämässäni olisi tuntunut niiiin hyvältä palata kotiin. Ja vaikka kello oli jo yli puolenyön kun kapusin kapeita portaita kämpilleni, niin silti vielä samana iltana istuin ystävien kanssa pienessä pubissa nauramassa ja vaihtamassa kuulumisia. Oli vain niin ihana olla taas täällä ja tavata kavereita, etten malttanut odottaa yötä jotta pääsisin siitä nauttimaan.

"That Paris exists and anyone could choose to live anywhere else in the world will always be a mystery to me."
Adriana in Midnight in Paris


Jyväskylässä asuessani halusin usein pois, jonnekin muualle, ja harva se viikko tulikin käytyä jossain, erityisesti asumisen loppuajasta. Nyt taas tuntuu, etten halua täältä ikinä minnekään! Tai niin pitkään ajatus jossain käymisestä kiinnostaa, kun tiedossa on myös milloin pääsee takaisin.

Paris
polyvore.com


Kyllähän fiilikset vielä ehtii muuttua, monen monta kertaa. Voi olla että tällä hetkellä tulee edelleen katseltua asioita ruusunpunaisten lasien läpi, eikä se arkinen harmaus ole vielä näyttäytynyt. Mutta on vaikea uskoa, että Pariisi olisi koskaan harmaa. Täällä on niin paljon kaikkea, niin paljon nähtävää ja koettavaa, kulttuuria, ihmisiä, paikkoja, tapahtumia.

Ja pakko myöntää, että alkuun en ollut lainkaan näin ihastunut kaupunkiin. Hämmennyksen ja ihmettelyn lomassa ei ehkä oikein jäänyt aikaa ihailuun, tai sitten on vain vaatinut hieman aikaa että oppi huomaamaan ja arvostamaan kaikkia ihania asioita joista saa jokapäiväisessä elämässä nauttia.

En ole kyllästynyt leppoisiin päiviin joina vain kävelen ympäriinsä, kierrellen upeissa kirkoissa sekä puistoissa päiväkirjan kanssa, istuen pitkään hörppimässä pientä kahvia, katsellen pariisilaisten elämänmenoa ja hymyillen turisteille karttoineen.  Pariisi pienenee päivä päivältä: löytää itsensä aina jostain tutusta paikasta ja on että "ahaa, tämä onkin täällä!" Alueet yhdistyvät toisiinsa, pala palalta, ja vaikka onkin vielä aivan hurjasti paikkoja (ja kokonaisia arrondissementteja!) joissa en ole käynyt, niin enää kaupunki ei tunnu aivan täysin hallitsemattomalta.

Vaikka nyt meneekin hieman lässyttelyksi, niin pakko sanoa, että tällä hetkellä olen onnellisimmillani varmaan vuosiin. Minulla on kaikki asiat loistavasti, ja niissäkin asioissa, mitkä ovat "vain" ihan hyvin, tuntuu suunta olevan oikea.

"Sitting there, alone in a foreign country, far from my job and everyone I know, a feeling came over me. It was like remembering something I'd never known before or had always been waiting for, but I didn't know what. Maybe it was something I'd forgotten or something I've been missing all my life. All I can say is that I felt, at the same time, joy and sadness. But not too much sadness, because I felt alive. Yes, alive. That was the moment I fell in love with Paris. And I felt Paris fall in love with me."
Carol in Paris, je t'aime




Although traveling is always wonderful, in Nice I became a little homesick. But I don't mean I missed Finland, I missed Paris! I do not remember that ever before in my life it would have felt soooo good to came back home.
It may be, that at the moment, I'm still viewing things through rose colored glasses, and the greyness of everyday life has not yet showed up. But it's hard to believe that Paris would ever be gray. There's so much of everything: things to see and do, culture, people, places, events. And I admit that in the beginning I was not at all fond of this city. But slowly I'm starting to appreciate all the wonderful things in my life here.

I'm not tired of enjoying lazy days when just walking around, strolling in the beautiful parks with a diary or sitting in a cafe, watching the Parisian way of life. Paris also gets smaller day by day: areas link together, piece by piece, and the city does not seem totally uncontrollable anymore.
Taking the risk of sounding too sugary, I must say that
at the moment I might be at my happiest in years. Everything is wonderful in my life, and even with things that are "only" just fine, I seems to be heading to the right direction.

lauantai 27. lokakuuta 2012

Uusia kenkiä

Kamalasti tuntuu tulevan nyt kenkäpostauksia, mutta kengät ovat yksi suurimmista rakkauksistani <3 Ikävöin kaikkia Suomeen odottamaan jääneitä jalkineita, täällä kun minulla on vain muutamat kenkulit. Mutta enenevässä määrin, näköjään! Koetan jaksaa pian kirjoittaa myös vähän jostain muustakin :D

Côte a côte, 5e
Olen kauan halunnut nudekenkiä, ja minusta nuo niitein koristellut olivat kivat, koska niissä on kuitenkin asennetta. Vaaleat kengät kun helposti ovat sitten myös pliisut ja tylsät, vähän pikkusievät. Muutenkin kengät olivat aika mahtavat, melko hyvät jalassa ja korko on sellainen sopiva, sen verran paksu että voi arkenakin käyttää. Valitettavasti nämä odottavat mua Nizzassa, kaikki tavara kun ei mahtunutkaan käsimatkatavaroissani takaisin Pariisiin!



Tienvarsikoju, 5e.
 Mustia peruskorkkareita tarvitsee aina, ja vaikka en niin tuolle rusetille syttynytkään, niin hinta hyvitti mahdolliset muut puutteet. Tulee näitäkin varmasti pidettyä.


Tienvarsikoju Nizzassa, 10e
Näihin kenkiin ihastuin kunnolla. Niiden sininen väri on huikea, ja ovat jalassa aivan hurjan sirot!


Tienvarsikoju, 5e
Kaikkien korkojen lisäksi tuli ostettua myös yhdet kangaskengät. Nämä ovat ihan uskomattoman kevyet, eivätkä luultavasti kestä kuin yhden syksyn (tai kevään), mutta ulkonäkö niitteineen ja kimaltavine leopardivuorineen miellytti, eivätkä nuo niin suurta sijoitusta vaatineet että harmittamaan jäisi.

Nyt vaan täytyy toivoa että lämpimiä ja aurinkoisia päiviä tulisi vielä jotta pääsisin näitä uusia popottimia käyttämäänkin! Ihanaa viikonloppua kaikille :)


Just pictures of some new shoes I've bought this fall. All of them were just 5 e, except the blue ones. I just looove all my shoes, just keep on hoping that it would be warmer so I could wear all my amazing heels!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Korottomat korkkarit

http://gagafashionland.com/wp-content/uploads/2010/05/lady-gaga-noritaka-tatehana-nude-night-makers1-500x375.jpg
kuva lainattu gagafashionland.com


En tiedä oliko se Lady Gaga joka ensimmäisenä esiintyi tällaisissa heel-less platformeissa, mutta nykyään noita "korottomia korkkareita" näkyy jo blogeissa ja julkkiksilla aika paljonkin.

Jeffrey Campbell - Prickly
Prickly -Jeffrey Canpbell
Kuva nelly.com


Ainakin Nellystä on saanut ostettua tällaisia kenkiä, mutta missään kaupoissa en niitä aiemmin ollut nähnyt. Kunnes sitten Nizzassa, No Carosta löytyi! Vaihtoehtoja väreissä ja malleissa oli parikin, mutta käytännöllisyyden vuoksi päädyin mustiin nilkkureihin (krhm, olivat myös se halvin vaihtoehto....).


Jalassa näyttävät tuhat kertaa paremmalta.

Ja nyt minullakin on siis ihan omat Gaga -kengät! Maksoin noista 40e, eli mielestäni ei ollut kovin paha.
Ja ennen kun kukaan kysyy, niin ei, noilla ei ole vaikea kävellä. Taino, ihan yhtä helppo/vaikea kuin millä tahansa tuon korkuisilla kengillä. Itsekin ihan yllätyin, kuvittelin että vaatisi ihan erilaista askellustekniikkaa, mutta normaalisti vaan mennä viipottaa niinkuin koroilla muutenkin.

HiHii,  ihan hihityttää kun nämä ovat niin ihanat! Täääydelliset Halloweenkengät!



I don't know if it was Lady Gaga or someone else who first wore heel-less platforms, but now they're pretty commonly seen in blogs and on celebs. I've been wanting for shoes like that, and from Nice I finally found them! And wery affordaple priced, only 40e. Actually It's not even that hard to walk with those, just as hard as any heels that high.  Now I have my own Gaga shoes, jey!

Piristystä päähän -Color Mask!

Punainen hiusväri on siitä ihana, että se kulahtaa ja haalistuu aivan älyttömän nopeasti. Koska en mielelläni värjäisi hiuksiani ennen kuin juurikasvun puolesta on ihan pakko, niin värjäyksien välillä on keksittävä jotain elvytyskeinoja jottei tukka ihan täysin samene.

Itse rakastuin jo viime talvena CK Professionalin Color Maskeihin, itseasiassa niin paljon että vähäiseen kahdenkymmenkahden kilon muuttokuormaani pääsi kaksi purkkia mukaan. En uskaltanut ottaa riskiä ettei niitä täältä löytäisi.

Color Maskit ovat siis sävyttäviä tehohoitotoja, joita löytyy jopa kolmessatoista eri sävyssä. Lisää infoja voi katsella täältä. Itseltäni löytyy punaoranssi Curry, jossa lukee sen olevan tarkoitettu kuparin värisille hiuksille, ja selkeästi vaaleampi oranssi Mandarin, jonka mainitaan sopivan lämpimän vaaleille hiuksille. Tuotteita voi kaikkia sekoittaa keskenään, ja yleensä fiksailen näistä kahdesta sopivan sävyisen mössön, ehkä about 2/3 osaa Mandariinia ja kolmasosa Currya. Joskus lisään mukaan myös tavallista hoitoainetta/tehohoitoa, jos haluan hieman laimentaa värin vaikutusta.


Nykyään myydään erimuotoisissa tuubeissa.
 Purkissa neuvotaan levittämään pestyihin, pyyhekuivattuihin hiuksiin, kampaamaan läpi ja  vaikutusajaksi mainitaan 2-10 min. Itse annan yleensä olla huomattavasti kauemmin, jopa 40min, jos unohdun jotain puuhailemaan värit päässä.

Yleensä olen skeptinen kaikkien tällaisten tuotteiden suhteen, niin monia huonoja kerkesin kokeilla sillon heti punapäisyyden alkuaikoina, mutta tämä kyllä todellakin toimii! Värjäystulos on joskus jopa liian intensiivinen. Siksi ei kannata myöskään skipata levitettäessä tuota kampaamis vaihetta -itse olen joskus saanut tosi nätisti laikukkaat hiukset kun olen "hieman" huonosti levittänyt. Kannattaa myös terveellä järjellä miettiä, että mikä väri itselle sopii, eikä luottaa sokeasti siihen mitä purkissa lukee. Jos joku lämmin blondi laittaisi tuota Mandariinia päähän, niin saattaisi järkytys olla aika suuri kun hiuksista tulisikin kirkkaan oranssit.


Värien kanssa saa olla varovainen: kyllä sotkevat
niin vaatteet, pyyhkeet kuin kädetkin! (käsi pesty)

Tuotteiden hoitavaa ominaisuutta ei myöskään kannata aliarvioida: hiukset tuntuvat käsittelyn jälkeen ihanilta, sileyden ja pehmeyden pystyy tuntemaan jo poishuuhdeltaessa. Ja vaikutus kestää!

Vertailun vuoksi voin kertoa, että olen kokeillut myös WWW Professionalin vataavaa tuotetta, sävynä Master Violet. Koetin värjätä tällä kesäblondin tukkani latvoja violeteiksi, mutta tulos oli yhden käyttökerran jälkeen hädintuskin erottuva. Lisäsin vaikutusaikaa (ohjeissa sanotaan 5-30min), ja toistin käsittelyn muutamaankin kertaan, jolloin alkoi sitten näkyä hieman paremmin. Mutta vasta yhdessä Color Maskin Curryn kanssa sain kunnolla erottuvat latvat, tosi silloin ne olivat enemmän pinkit kuin violetit, mutta ei se haitannut (katso kuva täältä).  Jo koostumukseltaan tuotteet ovat ihan erilaisia: Color Maskit ovat tahnamaisempia, kun taas WWW:n tuote oli enemmänkin geelin oloinen, ja huomattavasti liukkaampi.


Ennen
...ja jälkeen

Laitoin väriä siis oikeastaan vaan juureen ja harjasin sitten. Ei tullut kiva, pitänee ensi pesun yhteydessä laittaa sitten pidemmällekin pituuksiin väriä, ja jättää vaikka vain ihan latvat ilman naamiota. Mutta aika selkeästi tuosta huomaa kuinka voimakkaasti tämä pigmentoi! Ihan kuin olisi oikeasti värjännyt.


Keeping red coloured hair vibrant and shiny is not easy if you don't want to colour your hair constantly. That's why I use this amazing pruduct, Color Mask from CK Professional. It is a color refreshing and reconstructive treatment. It can be seen from the pictures how much there actually is colorpigment in this product (I didn't put it to the entire hair), and the mask also leaves hair really smooth and soft. For my hair, I mix two different shades, and leave it on for 20-40 mins. The color stays on for about 3-6 washes, so it's not permanent. This is a product I never wanna live without again!

torstai 25. lokakuuta 2012

Bikerbootsit

Biker Boots
http://mirka-maaren.polyvore.com/

Paitsi että bikerhenkiset takit ovat nyt tosi in, niin kaikilla tuntuu olevan jalassa bikerbootsit. Paitsi minulla!

Omaa silmää on jo useamman vuoden miellyttänyt tuollaiset heiman rockhenkiset, ronskit jalkineet, ja nyt niistä on tullut ihan hitti muidenkin keskuudessa. Enkä ihmettele, kun yhä enemmän ja enemmän maailmalla tuntuu yleistyvän sellainen bohemian rock chick-tyyli.

Bikerbootsien hienous on siinä, että ne käyvät lähes asuun kuin asuun. Arkena yhdistäisin ne niin mekkojen, shortsien kuin farkkujenkin kanssa. Lokakuun Trendissä bikerit oli yhdistetty jopa suoriin housuihin. Erityisen ihanat minusta ne ovat yhdistettyinä johonkin "hempeisiin" asusteisiin, esim vanhaan roosaan tai kukkamekkoihin. Tykkään kontrasteista. Ja näin syksyllähän nuo olisivat oikeasti käytännölliset, saappaat kun ovat -täällä ainakin- ihan must. Ellei sitten välttämättä halua tarpoa jatkuvasti märissä kangaskengissä.

Kuitenkin, koska olen nuukailija, niin en halua näistä(kään) kengistä maksaa. Yllättäen alle kolmenkympin ei unelmakenkiä ole (vielä!) löytynyt, mutta etsintä jatkuu. Nizzassa pyhitin kokonaisen päivän täydellisten bikereiden metsästykseen, ja löytyikin sentään joitain vaarteenotettavia ehdokkaita. En kuitenkaan yksiäkään ostanut, muutamastakin syystä.
Ensinnäkin: koska kaikilla on tuollaiset, niin tarjontaa on, ja päätös on vaikea tehdä. Haluaisin sellaiset jotka puhuttelevat, joissa on se jokin juttu joka erottaisi ne muista. Kuitenkaan ei saisi lipsua liian kauas haetusta tyylistä, mikä johtaakin toiseen pointtiini: jostain syystä, aina kun etsin jotain tiettyä, päädyn katselemaan vähän sinne päin -tuotteita, jotka sitten loppujen lopuksi eivät kuitenkaan tyydyttäisi sen nimenomaisen asian halua.
Ja kolmanneksi: minulla on tällaiset -Suomessa! Ärrrrsyttää ostaa jotain, mitä jo omistaa, muttei voi kuitenkaan käyttää. Tuntuu niin turhalle.

Alla pari kuvaa kengistä joita harkitsin, mutta jotka nyt eivät kuitenkaan olleet ihan just sitä.


Periaatteessa jees, mutta pikkujutut tökki: kärjen muoto,
korko, remmin niitit...

Punaiset kenties? Hetken harkitsin.

Nämä olivat ihanat, mutta liian kaukana siitä tyylistä mitä  hain,
sekä ehkä myös omasta tyylistäni.

Näihin kanssa ihastuin, mutta nämä olivat sitten kanssa sitä
jotain muuta. Ja lähes tämmöiset mulla jo on.
Näitä harkitsin pitkään: tykkään kärjestä. Tiedän kuitenkin,
etteivät nämä olisi riittäneet: nauhallisina ne ovat
vähän liian somat. Bit too much Mary Poppins..


Nämä olivat perinteiset, ja ihanan paljon niittejä! Kakskymppiä
olisin maksanut, mutta 40e oli vähän kuitenkin liikaa.

Nämä olisin ostanut vaikka eivät ole sinne päinkään!
Onneksi ei ollut kokoja.

Kaikki kengät siis Nizzan Carla B, hinnaltaan 27-45e.



I just wantwantwant bikerboots with studs! They are so in this fall, and in my opinion they look amazing with everything: jeans, shorts, dresses.... But I really don't want to use my little salary on these shoes, because I already do have one pair - bad luck they're in Finland! Also, now there are so many options in the stores that it's really hard to deside. The shoes would have to be perfect, "almost what I wanted" would not be enough, they would not satisfy my need.
On top there are pictures of boots I looked in Nice, but there was something wrong with all of them.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Nizzan ostoksia

Nizzassa on minusta kivempi shopata kuin Pariisissa! Kaikki on lähellä, ja näinollen helpommin löydettävissä. Nizzassa on myös mielestäni hintsusti halvempaa, ja teen aina hirmu kivoja löytöjä.



Violetit farkut olivat vintageliikkeestä, alun perin Bershkasta. Housut olivat minulle täydellisen kokoiset, ihana sattuma. Näissä on vaan supermatala vyötärö (muistatteko, niitä oli joskus reilu 5 vuotta sitten), ja hetki meni totutellessa. Maksoin housuista vitosen.


Vanhan kaupungin jostain pikkuputiikista tarttui taas mukaan musta neule, jossa hopeisia tähtiä. Tämä on kivasti hieman löysä, mutta ei liian teltta, ja hihat ovat kuitenkin kireät. Myös 5 euroa.




Jonkun rytkykaupan ulkokojusta ostin turkoosin mekon, metsänvihreän topin sekä armeijanvihreän mekon. (Kuvissa värit ovat kyllä ihan erejä kun luonnossa!) Huonolaatuisiahan nämä kaikki ovat, mutta maksoivat (nekin) vitosen kappale, että ei se haittaa joseivät kovin montaa käyttökertaa kestä.

Lisäksi ostin myös parit kengät, mutta ne ansaitsevat kyllä ihan omat postauksen! ;)


I just looooove to shop in Nice! Much more fun than in Paris -believe it or not. Here's some clothes I bought during my stay there.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Kenkäkuolauksia



Nizzassa on aivan IHANIA kenkäkauppoja! Tässä "muutamat" popot joita kuolasin No Caro- nimisen ketjun liikkeessä. Kuvissa olevien kenkien hinnat vaihtelivat neljästäkympistä sadan kahdenkympin päälle, ja vaikka kuinka himotti, niin mitään näistä en ostanut. Harkitsin kyllä, mutta periaatteisiin ei sovi maksaa kahdeksaakymppiä korkkareista. Ja olen tyytyväinen päätökseeni :) Vaikka ihaniahan nämä ovat.












There are amazing shoe stores in Nice! Here are some shoes I fell in love with at a shop called No Caro. Prices of these shoes were between 40-120 euros.

Nizzassa

Minulla oli koko kulunut viikko lomaa, ja suurimman osan siitä sain nauttia Nizzan auringon alla. Vierailin siellä myös kesällä, ja nyt toisella käynnillä tuntui koko paikka vielä entistäkin ihanammalta, mielelläni olisin kyllä jäänyt kauemmaksikin aikaa rantakaupungin rennosta meiningistä ammentamaan.



Mikään helle ei enää ollut, mutta rannalla oli silti ihan lämmin ja vähän sain väriä (lue: törkeät paksuolkaimisen topin rajat)


Postauksia tulee siis nyt tälleen vähän viiveellä, kun ei reissussa tullut kirjoitettua! Jospa nyt, aurinkoenergialla ja merivoimalla latautuneena jaksaisi kirjoittaakin oikein ahkerasti.


Holidaylook!
Mekko H&M// Takki Mango// Koru Six

Ihanaa oli kun pystyi pukemaan mekon ilman sukkahousuja, ja takkia tarvitsi vain illalla ja aamulla -jos silloinkaan. Nautin kyllä täysin siemauksin rantatyylistä, sen koko kaksi päivää kun siihen oli mahdollisuus, ja näytinkin kuulemma ihan lomalaiselta!


Beach hair. Epätyypilliseen tapaan hiukset kokonaan kiinni!

Sivuranskis päättyi toisella sivulla olevaan sotkunutturaan.


I had a week off, and I spent few days in lovely Nice <3 This was my second wisit there, and I fell even more in love with the city. I so enjoyed the sea and the sun, though it was not superwarm anymore I still spent few hours at the beach every day. Not wearing bikini, but not wearing stockings or jacket either! Now I totally feel like I was on holiday, relazed and happy and full of new energy.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Mekkomania

On ihan hassua, että minä, joka olen aina tuntenut oloni erittäin epämukavaksi mekoissa, käytän niitä nyt enemmän kuin mielelläni. Ilmeisesti vaati maan vaihtoa ja mukavuusalueelta ulos astumista jotta löysin itsestäni tämän mekkoja käyttävän puolen.

Pariisissa olon aikana mekkomääräni on lisääntynyt ainakin (näin nopeasti laskien) viidellä. Tässäpä uusimmat tulokkaat!


Yksi ja sama malli, kaksi eri väriä ja kuosia.
 
Tuota seepramekkoa ihailin jo kesällä, ja kun se nyt roikkui h&m:n alerekissä viiden euron hintalappu seuranaan, niin nappasin sen mukaani. Poikkeuksellisesti kylläkin sovituskopin kautta, sen verran epäröintiä kuitenkin oli ilmassa.

Koska mekko osoittautui niin ihanaksi ja helpoksi arkikäytössä, sekä minulle ihan mahtavan malliseksi,  niin kävin hakemassa saman mekon, mutta vain toisen värisenä! On tuo punaoranssi aika hurja tällaiselle lähinnä mustaan pukeutuvalle, mutta uskon että tulee silti käytettyä. Seepramekko on kokoa S, mutta toisen otin jopa kokoa pienempänä. Jännä, koska aikoihin minussa ei ole kyllä ollut mitään muuta XS-kokoista kuin pituus, mutta kai johtuu kangaslaadusta (laadusta, hah) että kookkaampi mekko jo kerran käytön jälkeen löystyi ison tuntuiseksi.

Näissä mekoissa tykkään siitä, että sauma sijoittuu juuri hyvään kohtaan, oikein imartelevasti. Myös takaa himppusen pidempi helma on kiva. Ja koska kankaana on trikoota, mekot eivät saa minua tuntemaan että pitäisi pönöttää, vaan osaan olla niissä harvinaisen normaalisti!