Ihana, kamala paluu arkeen

Mulla loppui tänään sitten virallisesti loma. Pitkät kaksi viikkoa ne olivatkin.

Ensin hieman harmitti, ettei ollut varaa lähteä minnekkään. Alkuun tuntui ihan kauhean pahalta ajatus, että joutuu jäämään tänne, kun voisi olla Suomessakin. Mutta nyt olen iloinen että jäin: täällä minun kuuluikin olla.

Lomailu vain on tosi rankkaa. Sitä elää koko ajan ihan täysillä ja ottaa kaikesta kaiken irti. Ihanaa mutta kuluttavaa, olen oikeasti nyt iloinen päästessäni taas arkeen. Koska on mun arkikin oikeastaan aika mahtavaa.

Oli tapahtumarikkaat ja ihan kreisit kaksi viikkoa, mutta ne tulivat tarpeeseen. Vaikka kaikki tuottava toiminta oli jäissä koko loma-ajan, tuntuu minusta nyt että asiat ovat paljon selkeämpiä ja helpompia kuin ennen tätä  ajanjaksoa. Pitkästä aikaa on olo, että olen edennyt jonnekkin, ja mikä ehkä parempaa: nyt saattaa olla hajua siitä, minne sitä ehkämahdollisesti saatettaisiin olla menossa.

Ensimmäinen "oikea" ranskalainen aamiainen. Välillä oli kevät ja välillä oli talvi.

Sain myös muistutuksen siitä, ettei elämässä ihan oikeasti voi koskaan tietää mitä käy. Kohtalon suunnitelmat eivät aina ole läheskään samat kuin omat, ja siksi kannattaisi yrittää nauttia kun voi. Löytää sitä hyvää pienistäkin asioista, ja tehdä arjesta itselleen ihanaa. Olen hurjan kiitollinen siitä, kuinka etuoikeutettu oikeastaan -monessa suhteessa- olen, ja ihan nolottaa, millaisista asioista on tullut viime aikoina inistyä. Nyt osaan taas pikkaisen enemmän arvostaa kaikkea tätä, mitä elämä on minulle antanut. Pitkästä aikaa osaan myös nähdä kaikki miljoona tapaa viettää tämä elämä mahdollisuuksina, sen sijaan että ahdistuisin valinnan vaikeudesta sekä siitä, etten tiedä vielä yhtään mitä haluan "isona" tehdä.

Random pärstäkollaasi lomalta. Tukka oli monena päivänä kivan värinen.

Ihan parasta tällä hetkellä elämässä onkin tuoksu. Pariisin kevät tuoksuu niin erilaiselle kuin Suomen, ja koska sää on täällä niinkuin kevätsäät yleensäkin: hyvin voimakkaasti vaihteleva, tuoksuu ilma joka päivä vähän erille. Toisena päivänä on kuin vappu suomessa, toisesta taas tulee mieleen alkukesän ensimmäiset terassisiiderit. Mutta ihan joka päivä jaksan hetken ulos mennessä nuuhkutella, ja ihan joka päivä se tuoksu on yhtä ihana, saaden hymyn huulille ja päivälle hyvän alun.