Täällä tapahtuu kamalasti kaikkea, suihketta ja sähinää riittää. Vaateongelma, suomivieras(!!!<3), shoppailua ja ihania iltoja. Mutta kertoilen enemmän sitten kun vähän rauhoittuu ja on aikaa istahtaa kunnolla alas. Halusin tässä vaan äkkiä vähän hehkuttaa miten ihana minun hostfamily on!
Täällä ollaan nyt kipeänä. Ääni lähti lomailemaan ja pää on täynnä räkää. Perjantai-iltana oli töitä merkitty 8 asti, mutta kun äiti tuli töistä vaille kuusi ja huomasi kuntoni, päästi hän minut aiemmin kotia lepäämään. Mukaan annettiin hunajaa (kipeään kurkkuun), ruokaa ja pariakin erilaista lääkettä. Myös lauantain babysitting meni uudelleenharkintaan, vaikka vakuuttelin että kyllä olo on ihan ok olla duunissa.
Ei ehkä iso juttu, mutta minua tällainen huolenpito liikutti. Olen tottunut siihen, että vähän kipeänäkin mennään ja puuhataan, ja lisäksi omaan suomalaisen "en käy lääkärissä enkä syö lääkkeitä ennen kun on henki kyseessä, jos silloinkaan" -asenteen. Olen myös kuullut että jotkut au pairit ovat joutuneet työskentelemään vaikka ovatkin olleet hyvin sairaita. Minusta sen sijaan tuntui, ettei kukaan koskaan ennen ollut välittänyt yhtä paljon siitä että olen kipeä. Lähdin siis perjantaina duunista kassi täynnä oloa (toivottavasti) helpottavia tuotteita, ajatukset täynnä hämmennystä sekä sydän täynnä iloa ja kiintymystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti