keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Vaatekatastrofi

Minulla eiole vaatekaappia, vaan kaikki miljoonat rytkyt ovat olleet laatikoissa tai roikkuneet sellaisella tangolla. Mennyt aikamuoto siksi, että tankoahan ei enää ole. Jo kauan se on näyttänyt epäilyttävästi taipuvan vaatteiden painosta, ja nyt pari viikkoa sitten (kauhea myöntää tuo: samalla tulee selville oma saamattomuuteni, sekä kirjoittamisen että kriisin hoitamisen suhteen!) systeemistä katkesi jalka. Ilmeisesti viimeisin lisäämäni mekko oli se risu, joka katkaisi kamelin selän.






Voin kertoa, että (ihan tälleen suomeksi sanottuna) kyllä vitutti. Siinä ne sitten makasivat, kaikki mekkoni, neulepaitani, kauluspaitani ja bleiserini yhdessä kasassa. Viimeisessä kuvassa on "siivottu" onnettomuuspaikka, kun jäljellä ovat enää rauniot, kengät sekä laukut, ja vaatteet on jo tungettu (kasattu) jonnekin muualle.

Onneksi olin ollut kaukaa viisas: olin nähnyt tämän tulevan. Tästä syystä en ollut koonnut uutta tankoa, joka kyllä siis oli ollut olemassa jo kauan. Halusin antaa ensin entisen elää elämänsä loppuun asti. R.I.P. Uutta en aio nimittäin hajottaa, enkjä edes koetella sen sietokykyä. Tosin, ensin se pitäisi saada koottua.... Miksi, oi miksi pitää ihmisen olla näin hitsin saamaton??

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti