Kunpa täälläkin olisi lunta. Ja älkää nyt kaikki Suomen pakkasissa kärvistelijät mielessänne pahoinpidelkö minua. Olen aina tykännyt talvesta. Ainahan sitä jossain vaiheessa kylmyyteenkin kyllästyy, mutta periaatteessa osaan kyllä nauttia ihan kaikista vuodenajoista. Pitkän talven jälkeen kevät on ihana, ja kesä -ah! Syksykin on kiva, kun kaikki rauhoittuu kesän hektisyyden jälkeen ja illat pimenevät.
Jos suomessa talvi kestää ikuisuuden, niin täällä sitten syksy. Tähän syksyyn olen jo kyllästynyt. Ja tiedättekö, kuinka syksy on aina siirtymävaihetta, arkeen totuttautumista, ja viimeistään talven tullessa kaikki on asettunut uomiinsa. Siihen sitä ainakin pyrkii. Tänä vuonna taas, syksyn vain jatkuessa jatkumistaan, tuntuu että myllerryskin jatkuu. Vähän kuluttavaa. Kaikki ei peitykään lohduttavaan valkoiseen vaippaan, vaan on jatkuvasti karusti esillä.
 |
| Kaikki puut eivät ole vielä tajunneet että nyt leikitään talvea. |
Toisaalta on kivakin kun ei ole liukasta tai kylmää. Voi esimerkiksi edelleen välillä käyttää nahkatakkia, kun lämpötila kohoaa ajoittain sinne +13 asteeseen. Koetetaan keskittyä niihin positiivisiin puoliin! Aina ja kaikessa.
 |
| Lehtiä on maassa, mutta niin on vielä vihreääkin. |
Lumeton maa ei vaan kauheasti luo joulufiilista. Joulukuu juoksee kokoajan kauheaa vauhtia, ja minä tunnun odottelevan syyslomaa. Mutta nyt on ihana, tervetullut ylimääräinen vapaapäivä, ja koetan hakea joulufiilistä joulumarkkinoilta. Ihanaa lumista joulunodotusta kaikille Suomeen!
Ja sanotaan nyt joulu vielä kerran kun hokemaan päästiin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti